Syksyllä 1998 Nintendolla oli edessään haastava tehtävä. Alkuperäinen Game Boy mustavalkonäytöineen oli hallinnut markkinoita lähes vuosikymmenen ajan, mutta vanhentunut yksivärinen kuva vaati jotain uutta. Japanilaisen valmistajan vastaus oli Game Boy Color, käsikonsoli, joka avasi pelaajille oven värigrafiikan maailmaan ja rakensi sillan 8-bittisen aikakauden ja nykyaikaisten käsikonsolien välille.
Laitteistohyppy ja taaksepäin yhteensopivuus
Käsikonsolin sydän oli muunneltu kahdeksanbittinen prosessori, joka toimi noin 8 MHz:n kellotaajuudella, mikä oli kaksinkertainen suorituskyky alkuperäiseen malliin verrattuna. 160 × 144 pikselin resoluutiolla varustettu näyttö koki perusteellisen muodonmuutoksen, ja se pystyi näyttämään jopa 56 sävyä samanaikaisesti yli 32 000 värin kokonaispaletista. Vaikka paneelista puuttui edelleen taustavalo ja se vaati pelaamista lampun alla tai suorassa auringonvalossa, värihyppy oli tuolloin henkeäsalpaava.
Fotogalerie
Nerokas veto oli 100 % taaksepäin yhteensopivuus. Konsolissa pystyi pelaamaan vanhaa harmaata caralkuperäisen Game Boyn tridge, jolle järjestelmä pystyi määrittämään perusväripaletteja. Lisäksi laitteen runkoa pienennettiin, se vaihdettiin käyttämään kahta AA-paristoa ja sai infrapunaportin langatonta viestintää pelaajien välillä.
Pokémonien johtamat pelihelmet
Myynnin todellinen liikkeellepaneva voima oli pelivalikoima. Suurin ilmiö oli Pokémon Goldin ja Silverin toisen sukupolven tulokas, jota seurasi Crystal-versio, joka hyödynsi täysimääräisesti sisäistä kelloa ja värien siirtymiä päivän ja yön välillä. Pelaajat ahmivat myös toimintaseikkailupelejä The Legend of Zelda: Oracle of Seasons ja Oracle of Ages, Link's Awakening DX:n laajennetun version sekä tasohyppelypelejä Super Mario Bros. Deluxe ja Wario Land 3. Oliko sinulla tämä legenda?
